TEURASTAMOJEN PYHÄ JOHANNA

Turun ylioppilasteatteri 2008

Käsikirjoitus: Bertolt Brecht

Ohjaus ja dramaturgia: Elina Kilkku

Ohjaaja sana esityksen muodosta ja vähän sisällöstäkin

Kun kuulet sanat kokeellinen teatteri, poistatko aseestasi varmistimen?

Nyt nähtävä esitys on kokeilu. Tulette näkemään 23 lähestymistapaa eeppiseen teatteriin eli Brechtin esittämiseen brechtiläisittäin. Päämääränä on estää teidän eläytymisenne tarinan kulkuun: eeppistä teatteria tulee katsoa järjellä, ei tunteella.

1.VANHANAIKAINEN TEATTERI

Jo 1930-luvulla Brecht hyökkäsi “vanhentunutta” teatteria vastaan. Hän vastusti psykologisia näytelmiä, eläytymiseen perustuvaa näyttelijäntyötä ja katsojan passiivista asemaa. Ensimmäisen kohtauksen tarkoituksena on esitellä, mitä Brechtin eeppinen teatteri EI OLE.

2.KUOROLAUSUNTA

Brecht vastusti luonnollisuuteen ja illuusion luomiseen pyrkivää teatteria. Tämän vuoksi hänen näytelmissään on paljon kuoropuhetta, jota “luonnossa” harvemmin esiintyy.

3.USKONTOSITAATIT

Brechtin mukaan näyttelijän ei tule eläytyä esittämäänsä tekstiin vaan siteerata roolihahmoaan. Teurastamojen pyhän Johannan henkilöistäkin suurin osa on eräänlaisia sitaatteja: Johanna Dark pohjautuu Jeanne D’Arciin ja Mauler Slift-meklareineen Faust-Mefistoteles-parivaljakkoon. Me taas haimme uskontoa käsittelevään kohtaukseen sitaatteja esimerkiksi lahkouskovaisuudesta.

4.HYVIN-YLI-ALI

Brechtin mukaan näytelmän jokaisen kohtauksen tulee olla oma, erillinen kokonaisuutensa, jotta katsoja ei unohtaisi kriittisyyttään ja imeytyisi seuraamaan juonenkäänteitä. Tässä kohtauksessa viemme tämän vähän pidemmälle: jokainen repliikki on oma kokonaisuutensa.

5.ÜBEREEPPINEN

Eeppinen on draamallisen vastakohta: tässä kohtauksessa vähensimme draamalliset elementit minimiin ja korostimme kerronnallisuutta.

6.WHAT WOULD BRECHT DO?

Eeppiseen teatteriin kuuluvat olennaisesti gestukset, yhteiskunnalliset eleet. Niiden tarkoituksena on korostaa roolihenkilöiden sosiaalisia suhteita. Lisäksi Brecht käytti esityksissään mm. dokumenttielokuvia.

7.ESINETEATTERI

Eräs eeppisen teatterin vaatimuksista näyttelijöille on, etteivät nämä samaistu esittämiinsä roolihenkilöihin vaan pysyvät ikäänkuin niiden vieressä.

8.ESINETEATTERI, OSA 2

Brechtin mukaan näyttelijöiden tulee myös kommentoida esittämiään henkilöitä ja suhtautua näihin kriittisesti.

9.KUUNNELMA

Tässä kohtauksessa emme erota näyttelijöitä roolihenkilöistä vaan puheen vartaloista.

VÄLIAIKA

10.ROOLIEN VAIHTAMINEN

Brecht käytti roolien vaihtamista harjoituskeinona, tarkoituksenaan tutustuttaa näyttelijät erilaisiin näkökulmiin.

11.SURREALISMI

Teurastamojen pyhän Johannan runomittainen puhe on Brechtin mukaan pastissi, klassisen tyylin parodiaa. Johannan unesta kertovaan kohtaukseen valitsimme tyylillisen pastissin, surrealismin.

12.LUONTODOKUMENTTI

Tutkimme vieraannuttamista: miten näyttämön tapahtumiin saadaan etäisyyttä? Miten estetään katsojan eläytyminen, jotta tapahtumien kriittinen tarkastelu on mahdollista?

13.SOSIALISTINEN REALISMI

Brechtin mukaan porvarillinen, vanhentunut teatteri keskittyy ihmisten ”ikuisesti inhimillisiin” piirteisiin juonen kuvatessa ”yleisiä tilanteita”. Eeppisessä teatterissa sen sijaan tapahtumat ja henkilöt esitetään historiallisina eli aikaan sidottuina ja katoavaisina.

14.POWERPOINT

Pyrimme täydelliseen vieraannuttamiseen.

15.MIELENOSOITUS

Mielenosoitus on yksi suuri yhteinen yhteiskunnallinen gestus.

16.MUSIKAALI

Brechtin mukaan hyvän teatterin pitää olla paitsi yhteiskunnallisesti opettavaista, myös viihdyttävää!

17.OIKEASTI HANKALAA

Eeppisessä teatterissa olosuhteet ovat tärkeämmässä asemassa kuin luonteenpiirteet: ihmiset ovat muuttuvia. Tässä kohtauksessa korostetaan olosuhteita.

18.MONOLOGI KOLMANNESSA PERSOONASSA

Kolmannessa persoonassa itsestään puhuminen on brechtiläinen harjoitusmetodi, jossa korostetaan näyttelijän ja roolihahmon erillisyyttä.

19.TEATTERILUMIPYRY

Tässä kohtauksessa luomme illuusion vaikeista olosuhteista (rankka lumipyry), mutta teemme sen kuitenkin siten, että teatteritekniset apuvälineet ovat kaikkien nähtävissä.

20.TUNNETILAPUMPPAUS

Toteutamme kohtauksen tyylillisenä pastissina.

21.RAAKAVERSIO

Eeppisessä teatterissa esimerkiksi valaisimet on jätettävä näkyviin, jotta katsoja ei unohtaisi, että olemme teatterissa. Tässä kohtauksessa jätimme kohtauksen rungon, “raakaversion” katsojien nähtäväksi.

22.KLOVNERIA

Harjoituskaudella löysin teatterilta klovnin nenän, ja tajusin, että klovnerialla ja eeppisellä teatterilla on merkittäviä yhtäläisyyksiä: eläytymistä rooleihin ei tapahdu ja näyttelijät ovat suorassa kontaktissa yleisöön eli “neljättä seinää” ei ole.

23.PIILOMAINONTANEGROSPIRITUAALIMEGASPEKTAAKKELI

Loppukohtauksessa yhdistellään useita jo tutuksi tulleita eeppisen teatterin elementtejä.

Entä se sisältö sitten? Brecht kirjoitti Teurastamojen pyhän Johannan opettaakseen kapitalistisen järjestelmän toimintaa paitsi katsojille myös esityksen tekijöille.

Oppimisen iloa kanssamme!

Elina Kilkku

”Rohkeaa, kekseliästä, paikoin todella typerää ja ennen kaikkea pysäyttävää. Ohjaaja Elina Kilkku on oivaltanut Brechtinsä heikkoudet ja lähtenyt rakentamaan esitystä tyylilajista käsin. Kilkku käyttää Brechtin lanseeraamaa eeppistä teatteria oivana sumuverhona taistelussa tuulimyllyjä vastaan. Tärkeintä ei ole voitto vaan se, millaisella tyylillä taistelu käydään!”

Toni Lehtinen, Turun Sanomat 31.3.2008

“Harvoin on teatterin lavalla yhtä sanomallista teosta kuin Elina Kilkun luotsaama Bertolt Brechtin Teurastamojen pyhä Johanna.”

Veera Lehtola, Turun ylioppilaslehti 7/2008 11.4.2008

“Yli kahden ja puolen tunnin kestävä näytelmä on melkoinen energialataus, joka pistää pään pyörälle ja korvat soimaan. Teurastamojen pyhä Johanna ei ole vain koulutusprojekti, vaan tärkeä puheenvuoro ajassamme. Kuten hyvän teatterin kuuluukin olla.”

Otto Lappalainen, Salon Seudun Sanomat 9.5.2008

 

 

Close Menu