JÄÄDÄ SAA JULMA MAA

Jäädä saa julma maa on fyysinen ja yhteiskunnallinen näytelmä, joka käsittelee suomalaista väkivaltaa. Näytelmässä käydään läpi kotimaisen väkivallan koko kirjo kapakkatappeluista parisuhdeväkivallan ja kouluammuskelujen kautta perhesurmiin. 

Näytelmä on kaksiosainen: ensimmäinen näytös sisältää lyhyitä kohtauksia, jotka käsittelevät suomalaista väkivaltaa eri näkökulmista. Väliajan jälkeen keskitytään yhden perheen tragediaan, joka on samaan aikaan ”se tavallinen tarina” ja pahinta, mitä voi tapahtua.

Koska näytelmän aihe on poikkeuksellisen hirveä, toteutustavankin tulee olla poikkeuksellinen. Ranskalaisen Antonin Artaud’n (1896 – 1948) ruttotaudin lailla yhteiskunnan mätäpaiseet puhkaiseva fyysislähtöinen teatteriajattelu sopii täydellisesti suomalaisen väkivallan käsittelyyn teatterissa. Jäädä saa julma maa sisältää realistisia kohtauksia, antiikin Kreikan tragedian aineksia, nykyteatterin keinoja sekä Artaud’n innoittamia teatterillisia näkyjä, jotka koskettavat katsojia syvemmältä kuin järjen tasolla operoiva puheteatteri koskaan voi koskettaa. 

Jäädä saa julma maa riipii sydänjuuria myöten, se tuntuu kehossa kuin rutto!

Jäädä saa julma maa voitti Kouvolan dekkaripäivien rikosaiheisen näytelmäkilpailun jaetun ensimmäisen sijan vuonna 2014. Tuomariston puheenjohtaja, teatterinjohtaja Henrik Timonen luonnehti Kilkun näytelmää ”kokeelliseksi möhkäleeksi, joka rikkoo monella tapaa perinteistä näytelmäkirjallisuutta”. Palkitut näytelmät julkaistiin myös kirjana Puhutaan huomenna rakas. Vuonna 2017 Jäädä saa julma maa esitettiin lukudraamana Kansallisteatterissa osana Kotimaisen näytelmän festivaalia Jussi Sorjasen ohjaamana.

Näytelmän oikeuksia valvoo Näytelmäkulma.

Close Menu