Työpajoja


TEATTERIN TYYLILAJIT

Marraskuussa 2017 ilmestyi teatteriohjaaja Elina Kilkun kirjoittama Teatterin tyylilajit -niminen tietokirja länsimaisen teatterihistorian tärkeimmistä tyylilajeista sekä erityisesti niiden soveltamisesta käytäntöön. Kilkku on kehittänyt kirjaa varten yli sata uutta harjoitetta.

Työpajassa käydään läpi seuraavat tyylilajit: antiikin Kreikan tragedia, komedia (farssi, commedia dell’arte, karnevalismi), Shakespearen teatteri, ekspressionismi, Brechtin eeppinen teatteri, Antonin Artaud’n teatteri sekä absurdi teatteri. Työpajassa käsitellään lyhyesti kunkin tyylilajin historiallinen konteksti ja ominaisuudet, mutta pääpaino on tekemisessä eli harjoitteissa, joiden avulla historialliset tyylit voidaan herättää henkiin. Harjoitteet soveltuvat kaikille tyylilajeista kiinnostuneille teatterintekijöille, ei vain näyttelijöille.

Tyylilajien hyödyntämisen ei tarvitse jäädä menneen toistamiseksi: kurssin tavoitteena on tarjota paitsi pikakelaus länsimaisen teatterin kulmakiviin myös näkökulmia, innoitusta ja työkaluja kaikenlaiseen realismista irtautumiseen. 

Tyylilajeihin tutustuminen on vapauttavaa, hauskaa ja yleissivistävää.


HUONO TEATTERI

Huonon teatterin kurssi on teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija Elina Kilkun vetämä työpaja,
jossa nimensä mukaisesti treenataan huonoa teatteria. Huonoon lopputulokseen pyrkiminen
on vapauttavaa ja yllättävän hauskaa. Toisaalta kun määrittelemme ja näemme tarkasti, mikä
mielestämme on huonoa, piirtyvätkin hyvinä pitämämme asiat kirkkaina esiin. Työpajassa käsitellään siis myös hyvää teatteria, mutta vahingossa.
 
Mikä estää meitä olemasta loistavia? Pelko, estot ja häpeä. Huonon teatterin treenaamisessa
keskeistä on näiden esteiden poistaminen. Olennaisen tärkeää on myös tekemisen ilon
löytäminen vailla pelkoa epäonnistumisesta.

Työpajan rakenne on kolmiosainen: käsittelemme huonoa näyttelijäntyötä, huonoa käsikirjoittamista ja
huonoa ohjaamista. Teemme runsaasti harjoitteita, joissa esimerkiksi kokeillaan, miten
näytelmäkirjallisuuden hienoimmat monologit saa pilattua. Tekemisen ohella keskustelemme
suhteestamme hyvyyteen, huonouteen, epäonnistumiseen ja täydellisyyteen.
 
“Kahden päivän jälkeen tuntuu kuin lussahtaneeseen ilmapalloon olisi puhallettu uutta hönkää. Olo tuntuu pehmeämmältä, ei ehkä kokonaan pelottomalta mutta vähemmän pelokkaalta.
Sain ainakin hetkeksi kiinni ilosta, puhtaasta tekemisen ilosta ilman kohtuutonta puristamista, ilman tarvetta tuomita itseään tai muita.
Se on aika paljon se.”
-Kurssille osallistunut bloggaaja Minna Mänttäri

Koko tekstin voi lukea TÄÄLTÄ.


OHJAAJANTYÖ

Ohjaajantyön peruskurssilla käydään läpi teatteriohjaajan tärkeimmät työkalut. Ensimmäisessä osassa aiheena on perinteisten näytelmien ohjaaminen, minkä jälkeen pohditaan ohjaajan roolia nykyteatterissa ja ei-tekstilähtöisessä teatterissa.

Kurssin jälkeen osallistujat hallitsevat ohjaajantyön perusteet. Lisäksi he osaavat ohjauksella herättää henkiin minkä tahansa tekstin puhelinluettelosta nenäkarvatrimmerin norjankieliseen käyttöohjeeseen.


DRAAMAN KIRJOITTAMINEN

Näytelmän kirjoittamisen kurssilla käydään läpi kaikki tarvittavat työkalut sekä muutama hauska ylimääräinenkin.

Käsittelemme keskustellen ja harjoitteita tehden esimerkiksi seuraavat käsitteet:

Prologi, dialogi, monologi, epilogi. Ekspositio, parenteesi. Tyylilaji, rekisteri, alateksti, rakenne, jännite. Teema ja aihe. Konflikti ja käännekohta. Psykologiset ja karikatyyrimäiset henkilöt. Implisiittinen tiedon antaminen. Eri elementtien funktiot. Kirjailijan intentio. Tunnelma, näyttämökuva, toiminta, ristiriita, tahto. Dynamiikka, ideologia, diskurssi. Informatiivinen ja performatiivinen repliikki. Protagonisti, antagonisti, avustajat, peili, uskottu, kertoja. Vahva ja heikko matriisi. Tiedon annostelu. Suspense, toistuva motiivi, kontrasti, persofinikaatio, apostrofi. Upotus ja lunastus. Rytmi: repliikki musiikkina.